Huomenna!

maanantai 31. elokuuta 2009

Huomenna! Huomenna! Huomenna!

Sain äsken opolta huomisen ja ylihuomisen aikataulun (ykkösillähän alkaa opiskelu siis huomenna, meillä muilla torstaina), ja olen nyt niin innoissani, että tuskin pysyn housuissani! Mahtavaa!

Pakko lähteä kaupungille säntäilemään ees taas, liikaa energiaa. En kestä. En kestä!

Minulla on myös eräs toinen juttu, josta saatan olla kohta hyvin, hyvin innoissani, mutta koska se nyt ei ole vielä mitenkään päin varma - kohta toivottavasti on - niin en sano vielä mitään. Myöhemmin kyllä, jos kaikki menee putkeen.

Mutta. Mutta! Lähden kaupungille jännittämään ja tappamaan aikaa. Olen ihan liian innoissani nyt. Ei hittolainen sentään.

Täytyy vähän yrittää rauhoittua, tai pelotan ykköset huomenna ihan totaalisesti :D

moi.

maanantai 24. elokuuta 2009

moi.

huomenna lennän lontooseen. (aivoni haluaisivat kirjoittaa lontoohon. argh.)

ensi viikolla menen kouluun. vihdoinkin.

haluaisin nähdä tulevan lukujärjestykseni heti nyt. muut koulutusohjelmat (en tiedä, eivät ehkä kaikki) ovat jo saaneet omansa. mutta eihän muotoilu vielä, tietenkään, ehei. vaikka puhe oli elokuun lopusta (elokuu loppuu viikon päästä!), niin, no, en tiedä jaksanko uskoa siihen.

olen nykyään koukussa facebookin farmvilleen.

syön suklaavanukasta jossa on kermavaahtoa päällä.

kiitos ja anteeksi.

t. väsynyt minä

ps. tämä on 101. postaus tähän blogiin.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Yksi lindauksista ja ohje kudekortin tekemiseen. Tämän viikon saavutukseni.

Tietotyö ja luonnostelu ja piirtäminen alkavatkin vasta ensi viikolla. Tämä viikko on ollut opiskelujen osalta melko kevyt. Maanantaina alkoi kaksi uutta ainetta, visuaalinen kulttuurihistoria sekä tuotteen suunnittelun teoria ja prosessit. Ensimmäinen oli mielenkiintoisempi kuin mikään aiemmin kokemani historiantunti! Ehkä se johtuu vain siitä, että nyt mikään ei ole pakollista. Omalla tavallaan. Tulin kouluun vapaaehtoisesti, enkä vain tullut, vaan pyrin ja olin yksi onnekkaista valituista. Lukioon sen sijaan melkeinpä jouduin... Heti, kun kaikki on tavallaan omaehtoista, tulee kaikesta myös mielekkäämpää. Enää en opiskele asioita opettajia, kokeita tai jopa vanhempiani varten, vaan pelkästään itselleni. Kyllähän sitä hoettiin jo yläasteellakin, koulua ei käydä sitä itseään vaan elämää varten, mutta jollain tavalla tuo ajatus konkretisoitui vasta, kun koulusta tuli vapaaehtoista.

Myös tuotteen suunnittelun teoria ja prosessit oli mielenkiintoista. Meille esiteltiin mm. meidän tämän vuotinen teemamme, utopia. Utopia?! Eivät sitten yhtään vaikeampaa teemaa keksineet... Siltä se ainakin alussa tuntui. Nyt minulla on jo joitain ajatuksia siitä, mitä juuri minun utopiani voisi olla. Siitä lisää myöhemmin.

Palataan koulunkäynnin keveyteen. Tiistaina oli vain tietotyön - anteeksi vain - pirun tylsä ja erittäin turha luento. Harkitsen vakavasti kurssin tenttimistä.
Keskiviikosta torstaihin olimme yön metsässä ryhmäytymässä ja "pitämässä hauskaa" yli tuhannen muun oppilaan kanssa, kokemus sekin. Paras hetki monen mielestä taisi tosin olla se, kun bussit viimein kaarsivat paikalle valmiina viemään meidät pois. Hyvänä kakkosena tulee kolmen upean stand up -koomikon iltainen esitys. Ihmetys (minun siis) oli kyllä suuri, kun itse Teemu Vesterinen kuulutettiin lavalle! Olen salaa fanittanut Teemua jo pitkän aikaa, hän on ehdottomasti yksi parhaista suomalaiskoomikoista. Taisin esityksen aikana tosin saada myös toisen suosikin, niin hauskasti ja terävällä kielellä Jussi Simola veti esityksensä läpi.

Tänään taas oli varsin lyhyt päivä. Olin ahertanut lindauksien parissa myöhään edellisenä iltana - niin tyypillistä - ja olikin melkoinen helpotus, ettei tarvinnut ihan täyttä päivää painaa. Tein kudekorttini, punnitsin langat valmiiksi ja lähdin kotiin.
Ensi viikolla taidetaan päästä jo kankaan kutomiseen!

Pushing through the darkness still another mile

tiistai 2. syyskuuta 2008

Tänään ostin haalarit. Hienot haalarit. Kivat haalarit. Tekisi mieli pitää niitä nyt koko ajan päällä!

Pääaineen opinnot alkavat kaiketi huomenna. Tänään tehtiin jonkun verran ryhmävalintoja (luonnostelu & piirtäminen, ruotsi, tietotyö ja yhteisöviestintä), huomenna saadaan kai jo lukujärjestykset... Hmm. En malta odottaa, että tämä pääsee oikein kunnolla alkuun.

te ette tiedä mitään, minä vielä vähemmän

maanantai 1. syyskuuta 2008

Ensijärkytyksestä toivuttuani... Ei se nyt niin kamalaa ollutkaan. Kai. Olen edelleen pihalla kaikesta, en tiedä opiskelusta juuri enempää kuin ennen tätä päivääkään. Toivottavasti asia korjaantuu pian. Hankittavien tavaroiden lista näytti melko musertavalta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että minulta taitaakin löytyä lähes puolet tarvittavista tavaroista. Toki uusiakin tarvitaan... Opintotuen vähäisetkin eurot tulevat siis tarpeeseen. Torstaian päästään vihdoin tosi toimiin, ehkä siis silloin osaan jo sanoa paremmin, oliko ihan virhe hakea tänne.

Pieniä paineita toki on, kun ryhmä on niin pieni. Pitäisi siis tavallaan todistaa olevansa valiojoukkoa, pitäisi olla tarpeeksi hyvä tähän ryhmään ja koulutukseen. Sinänsä hankalaa, kun pääsykoe oli sama kaikille suuntautumisvaihtoehdoille, se ei välttämättä palvellut juuri tekstiilimuotoilua niin hyvin. Tai, en tiedä, mutta omasta mielestäni se oli ehkä kaikkein lähinnä teollista muotoilua. Pitäisikin kysyä, saako pääsykoetehtäviä nähdä jälkikäteen, tai edes jotain pisteitä / palautetta niistä. Työt tuntuivat menneen niin penkin alle, että oli todella ihme, että pääsin opiskelemaan.

Ryhmäkin vähän pelottaa. Ei pelota, mutta pelottaa. Tavallaan on kovat paineet onnistua. Meitä on vain seitsemän, eli ryhmähengen on pakostakin oltava hyvä, meillä ei ole varaa jakautua eri leireihin. Tulevat viikot tietenkin osoittavat, mitä tästä tulee, täytyy vain toivoa parasta.

Mitäää :S
En osaa sanoa mitään. Vielä.