maanantai 28. joulukuuta 2009

Ai että. Aijaijai. Sain joululahjaksi yksipäiväisen ratsastuskurssin, joka sisälsi teoriaa sekä kaksi liinatuntia. Aijaijai. Eilenhän se sitten oli. Kovin hyödyllistähän se tietysti oli, mutta tänä aamuna niin selkä, niska kuin reidetkin ovat olleet lähinnä sitä mieltä, että pitäisi jättää moinen liikunta muille. No, en aio tehdä niin, vaan menen tänäänkin illalla viikottaiselle ratsastustunnille. Toivottavasti eiliset opit ovat vielä edes vähän muistissa :D

Parin vähälumisemman talven jälkeen tämä jatkuva lumipyry on ollut ihan hämmästyttävää. Onhan siitä sitten pitänyt nauttia (... palella) myös ulkona, eikä vain sisällä ikkunan takaa katsellen. Kamerakin on saanut palella mukana, eikä se onneksi ainakaan toistaiseksi ole juuri osoittanut hyytymisen merkkejä.





Fiksaatio lumihiutaleisiin. Olen todella harmissani siitä, ettei minulla ole kunnon välineitä niiden kuvailuun! Toki jo tuon "paremmankin" kameran käyttö auttaisi, mutta suurin osa lumihiutalebongailuista osuu tietysti kiireisiin aamuihin, jolloin istun autossa tärisemässä kylmästä odottaen, että arvon autonkuljettaja saa ikkunat raavittua. Ja harvoinpa niissä tilanteissa on mukana muuta kuin pikkupokkari. Mutta ehkä vielä joskus...!





Lumitöitä... Järven jäällä? Kyllä vain. Perimmäisenä ajatuksena oli kyllä kaivaa varastosta kaira ja katsoa, miten paksua jää on, mutta kairaa ei yllättäen tietenkään löytynyt. Kesällä mökillä tulee käytyä enemmän, mutta talvella järvi loppumattomine lumikinoksineen on jotenkin houkuttelevampi.



Edelleen mökillä. Tästä kuvasta pidän valtavasti. Tietysti rikoin kaikkia valokuvaamisen sääntöjä, ja tässäkin kuvassa näkyy hienosti sinisempi luonnonvalo taka-alalla ja punertavampi mökin pihavalo etualalla. Näyttää silti kivalta.



Meillä on ollut tapana käydä myös ajelemassa erästä tiettyä reittiä joka joulu, jotta näkisimme kuvassa näkyvän talon, joka tuntuu vain "komistuvan" vuosi vuodelta. Kuva ei todellakaan tee oikeutta talolle, se on, hmm, no, aika vaikuttava :D Ja ilmeisen tunnettukin, sillä ajaessamme siitä ohi paikalla kävi ainakin kolme muutakin autoa, ja kaikki tuntuivat ottavan kuvia talosta.

Tällaista joululomaa. Kirjoitustaitoni ovat nyt ihan ruosteessa, en ymmärrä, miten tästäkin postauksesta tuli näin töksähtävä... No, elämä on.

Koulun ajatteleminen stressaa ihan kamalasti. Ihan kamalasti. Ei kiinnostaisi tehdä luonnoskirjaa, ei kiinnosta lukea tenttiin, ei kiinnosta edes ajatella koulua. Ei kiinnosta mennä kouluun. En jaksa. Mistä sitä motivaatiota oikein saisi? Yritän ajatella tulevaa kevättä, ja kaikki ammatilliset aineet vain inhottavat. En jaksa painaa kangasta. En jaksa kuosisuunnittelua. Ääh. Koulu ei ole ikinä kiinnostanut näin vähän. Plaah.